Olipa tänäänkin ihanan paisteinen päivä! Aamulenkille lähdin jo heti kahdeksalta, kun sattui olemaan kaksi innokasta seuralaista talossa: Neiti Parson ja Lapsukainen. Mukava oli aamuauringon valossa kävellä pitkin tietä. Neiti Parson oli meillä edellisenkin yön ja vaati minua tekemään puolestaan seuraavan kannanoton blogissa julkaistavaksi:

Hyvät Pillin blogin lukijat! Täten teen teille tietäväksi, että en ole lainkaan tyytyväinen siihen, miten Pilli hoitaa tehtäväänsä minun väliaikaisena huolehtijanani. Vappuaamun lenkkeily oli syvä pettymys, josta en vieläkään ole täysin toipunut. Niin paljon oli luvassa, mutta kuitenkin kaikki haaveni raukesivat tyhjiin ja sain palata lenkiltä pettyneenä. Olin kuullut radiosta tai mikä televisio lienee ollutkin, että siellä puhuttiin vappuheilasta ja romanttisista hetkistä. Niistä olen viime aikoina haaveillut hiljaa itsekseni mutta välillä myös kovaäänisesti, jos kuuloetäisyydellä on ollut komeita uroita. Minulla on näet nyt se aika, joka oli viime vappuna ensimmäisen kerran. Lähdimme varhain vappuaamuna lenkille, minä ja Pilli. Ajattelin, että nyt sitä mennään vappuheilaa etsimään. Siis minulle tietenkin; Pillillä on ollut sama vanha kohta kolmekymmentä vappua. Sää oli mainio, ja tienpielet tuoksuivat lupauksille, joita uroot olivat kulkiessani jättäneet. Ja viimein, liki tunnin kuljeskelun jälkeen se tapahtui: Tessu ja Taavi tulivat ulkoiluttajineen samalle tielle ihan liki meitä. Riemullisesti tervehdimme toisiamme ja pikaisesti aloin miettiä, kummassa on parempaa heila-ainesta, vanhassa tipsuherrassa Tessussa vai nuoressa Taavissa, jota tosin en heti tunnistanut muuta kuin hajusta, sillä hän oli käynyt hankkimassa uuden kesälookin trimmaajalla. Ilomme päättyi lyhyeen. Sydän särkyneenä kuulin Pillin toteavan, että nyt ei passaa päästää tätä juoksullaan olevaa neitiä poikien lähelle. Turhaan intin ja vikisin, ja yhtä turhaan pojat kerjäsivät pääsyä luokseni. Lähikontakti estettiin. Loppumatkan ajan mulkoilin Pilliä syyllistävästi ja reippaan kipityksen sijasta valitsin kulkutavakseni laahustamisen pää painuksissa. Pilli kyllä antoi ruokaa ja vettä ja vappuherkkuja, leikki pallolla ja rapsutteli, mutta eihän se korvannut vappuheilan puutetta. Sulokin huuteli naapuripihasta, mutta en jaksanut sille paljon edes vastailla, kun otti päähän niin kovasti. Lepyin kuitenkin illalla, kun tajusin, että Pillin vappuheila häipyi Helsinkiin. Aloin sääliä Pilliä iltamyöhällä, kun ajattelin, että siellä se uinailee ilman ukkoaan. Tiedän kyllä, että en saisi mennä sänkyyn, mutta tein sen ihan vain lohduttaakseni... Hiivin hiljaa sänkyyn ja asetuin lämmittämään Pillin varpaita, ei se edes herännyt. Siinä me nukuimme sitten samassa sängyssä aamuun asti: minä ihan jalkopäässä ja muut kolme siellä enempi päätypuolella. Ai ketkä kolme? No Pilli, Lapsukainen ja Kuopus! Terveisin Neiti Parson, joka lähettää terveisiä kaikille blogistanian koirille

Neiti Parsonin sihteerin tehtävästä vapauduttuani palaan omiin asioihini. Suurin osa pihamaasta on lumetonna, ja kaikki perennapenkit ovat sulat. Nyt vain odotellaan, mitä sieltä mistäkin kohtaa nousee. Eteläseinustalla kukkivat krookukset, yksi narsissi, idän sinililjat ja posliinihyasintit. Monta narsissipuskaa on nupullaan, mutta tulppaaneja ei ole juurikaan näkynyt.  Viime kesänä siirsin yhden ruohosipulipuskan eteläseinustalle kukkapenkkiin toiveissani varhaiset sipulisilput, ja niinpä siinä vihertää jo ihan kunnolla vaikka syötäväksi asti. Miksi en ollut tuota aiemmin älynnyt? Vanhalla kasvupaikalla taitaa olla vähän luntakin vielä.

Pari viikkoa sitten virkkasin korin vai mikä pytty tämä lieneekään. Korkeutta on runsaat 20 cm ja halkaisijaa vähän enemmän. Olipa nopea työ matonkuteesta numero 12:n koukulla:

1241290567_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 Maton virkkausta on luvassa tulevaisuudessa, kunhan saan ensin noita fufoiluja hoidetuksi vähemmäksi.

Yksi monista kevään riemuista on se, että pyykit saa ripustaa ulos pitkille naruille. Päivän mittaan ehtii pestä ja kuivattaa monta koneellista pyykkiä, ja paksutkin tamineet kuivuvat nopeasti tällaisella säällä. Nyt olisi jo hyvä aika pestä mattojakin, mutta vesi on turhan kylmää tuolla pesupaikalla. Pitäisiköhän ostaa painepesuri? Aurinkoista toukokuun alkua!