Olen taas viettänyt viikonlopun lähiopiskelujakson luovan kirjoittamisen parissa. Se on opiskelua, joka antaa minulle paljon ja josta nautin suuresti. Olisipa 30 vuotta sitten jo ollut mahdollisuus ruveta opiskelemaan luovaa kirjoittamista yliopistossa! Tai ehkä on niin, että tämän aika on nyt ja tässä.

Eilen kävimme katsomassa pientä ihanaista kummityttöni vauvaa, joka tänään täyttää kaksi viikkoa. Nyt voin pitää vauvaa sylissäni tuntematta enää suunnatonta halua saada vielä itse synnyttää. Yli kolmikymmenvuotinen vauvakuume on ohi!

Käsityöt edistyvät hitaasti. Ettei nyt ihan olematonta olisi kädentaitojen rintamalla, laitan todisteeksi kuvan uudesta askartelukokeilusta, helmeilystä. Tein muutaman enkelin eri tarkoituksiin ja lahjoittelin pois. Tällainen kännykoru jäi meille asumaan:

:1571767.jpg

Ostin taannoin Taijetta tai tevoksia -blogin pitäjältä pari enkelikorua lahjaksi kummitytöille, ja nähtyäni netissä ohjeita erilaisiin enkeleihin innostuin itsekin kokeilemaan.