Aloitin tänään talven hiihtokauden. Aika myöhään siis. Kuopuksen kanssa kiersimme muutaman kilometrin lähiladun erittäin kauniissa säässä. Kuopuksen meno alkaa olla vauhdikkaampaa kuin omani, mutta hän onkin treenannut hiihtoa huomattavasti enemmän kuin minä tänä vuonna. Koulussa on hiihdetty jo viikkojen ajan kahdesti viikossa, ja kotonakin hän on hiihdellyt jonkin verran.

Ladulle pääsemme parhaiten tätä pikkukatuamme ja kevyen liikenteen väylää kulkien. Tulomatkalla hiihdin kovaksi ja liukkaaksi aurattua väylää, kun yhtäkkiä sukset veivät jalkojani vauhdilla, johon ylävartalo ei ehtinyt mukaan. Rojahdin koko painollani (jota on melkoisesti) selälleni ja takaraivoni mätkähti tantereeseen, niin että hetken tuntui siltä, että siitä en ylös pääse. Pää kipeili jonkin aikaa, mutta yllättävän äkkiä se toipui entiselleen.