1438172.jpg

Vähän aikaa sitten ostin tämän kaunislehtisen pelargonian taimen. Ajattelin, että jos kukinta epäonnistuu, saa ainakin ihailla kauniita lehtiä. Lajiketta en älynnyt kysyä.

Eilistä kukkakuvaa ei kukaan ole käynyt vielä tunnistamassa. Lukeekohan tätä blogia kukaan? Jos täällä vain käväisee jokunen henkilö silloin tällöin toteamassa, että näyttääpä tylsältä, joten en viitsi lukea.

Elämäni ei suinkaan ole tylsää, vaikka blogin perusteella voisi niin luulla. Varsinkin Kuopus ja Lapsukainen pitävät huolen siitä, että elämässä on menoa ja meininkiä. Kerrottakoon tässä samalla, keitä  lähipiiriini kuuluu:  Puoliso on aviomieheni vuodesta 1981. Esikko syntyi 1983; hänen vaimonsa on miniä eli Minsku (Miniä kuulostaa liian viralliselta ja etäiseltä). Heillä on poika, Lapsukainen, joka syntyi v. 2006 kolme kuukautta liian aikaisin. Keskimmäinen lapsemme on Tytär s.1988 ja Kuopus on vuonna 2000 syntynyt poika.Saman katon alla asumme vakinaisesti vain minä, Puoliso ja Kuopus. Muutaman viikon ajan Minsku ja Lapsukainen asuvat meillä, koska Minsku on työharjoittelussa terveyskeskuksessamme. Ei tietenkään sovi unohtaa Esikon perheen Koirusta, viime syksynä syntynyttä nti Parsonia.

Kuopus hauskuttaa tai aiheuttaa harmaita hiuksia vähän väliä. Tällä viikolla esimerkiksi yhtenä päivänä koulukirjat olivat alareunasta kuraisia. Ääneen ihmettelin, miten repussa voi olla hiekkaa ja vettä! Kannattiko tuota ihmetellä: reppu oli ollut vähän auki, joten sinne oli merkillisesti joutunut hiekkaista lunta, joka oli sulanut lähes tunnin kestäneellä kotimatkalla. Kuopus oli kenties heittänyt kuperkeikkaa hiekkaisessa hangessa avoin reppu selässään. Ihmeellisiä ovat muuten ajan ulottuvuudet: matka kouluun vie aamulla n. 15 minuuttia, mutta koulusta kotiin iltapäivällä 0,5 - 1 tuntia riippuen siitä, onko matkaseurana pari poikaa vai yksi tyttö. Tytön kanssa matka kestää vähemmän.  Kymmenen vuoden kuluttua asia on varmaan juuri toisin päin!