Kävin tänään Linnakaupungissa, sillä Tytär tyhjensi siellä kirpparipöytänsä. Matkan varrella yhdellä pellolla tien vieressä asteli ylväs kurkipariskunta, ja toiselta pellolta nousi lentoon hanhiparvi. Töyhtöhyypät, joita pari päivää sitten oli iso joukko kuutostien varrella, olivat hajaantuneet ja muutama yksilö tepasteli siellä täällä. Meidän pihalla ei ole vielä kevätmuuttajia näkynyt hangella hyppelemässä.

Neiti Parson ollut parina päivänä iltapäivähoidossa. Häntä juoksuttaa, ja rakentelin hänelle vanhoista poikien pikkukalsareista housut, ettei tarvitse tiputella pitkin lattioita. Yllättävän tyynesti neiti tämän housuihin pukeutumisen otti. Vaan kyllä poikien perään olisi kova into. Eilen hän havaitsi naapurin Oton muutaman sadan metrin päässä lenkillä, ja mikä konsertti siitä seurasikaan. Ja kurjaa oli, kun ei lähellekään päästetty!

Kotieläinosastoon luettakoon myös eilen Kuopuksen repun uumenista kiivennyt hiiri, joka tosin kokonsa puolesta muistuttaa pulskanpuoleista rottaa. Oikeasta jyrsijästä ei sentään ollut kyse, sillä sellaisen kanssa en samassa taloudessa haluaisi asua. Tämä tulija olikin tokaluokkalaisemme käsityötuntien tuotos, sangen soma ja siististi käsin ommeltu elukka:

1240491170_img-d41d8cd98f00b204e9800998e