Edellisessä postauksessani esittelemäni käsityö on edennyt: nyt on jäljellä enää neulahuovutus. Ompelin neulekaitaleen pussukan muotoon ja virkkasin siihen hihnan. Sitten pussukka sai pesun ensin 40 asteessa, mutta koska halusin vielä tiivimmään tuloksen, laitoin pussukan 60 asteen pesuun. Nyt pussukka on juuri sopiva tarkoitukseensa.

Kännykkäni on usein kateissa. Meillä on vielä lankapuhelin, josta kuitenkin pian luovutaan; mistäs minä sitten soittelen yksin ollessani kännykkääni löytääkseni sen äänen perusteella? Useimmiten kännykkä on eteisen naulakkoa reunustavassa avohyllykössä, mutta avohyllyköt poistetaan uuden kaapiston tieltä. Kännykkä tarvitsee vakituisen paikan, josta sen löytää helposti. Suunnittelin, että puoliso väsäisi puisen telineen eteisen seinälle, mutta sitten hoksasin, että "teline" voi aivan hyvin olla esimerkiksi kangaspussukka ja sitä kautta päädyin lopulta huovutettuun versioon. Minulla sattui olemaan juuri eteisen pikkunaulakon vihreään sopivaa huopuvaa lankaakin!

1627823.jpg

Blogipohjan vaihdoin, kun satuin Bluelta löytämään noin ihanan kuvan: kesän lämpöä ja ripaus menyttä maailmaa.

Lisäänpä tähän vielä äsken tekemäni runonpätkän, joka liittyy tiivisti blogini nimeen:

Pilli-rukan sukkapuikko

kateissa on aina,

perjantaina katoaa

ja löytyy sunnuntaina.

Maanantaina majailee

se alla sohvapöydän,

tiistain tullen yllättäin

sen kylppäristä löydän.

Keskiviikkoiltana

en löydä sitä lainkaan,

torstaina taas totean:

minkä riesan sainkaan.

Meillä asuu ilmeisesti

kätkijä tai varas,

jonka lempiaarteista

on sukkapuikko paras.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />