Vietimme viikonloppua lapsuuteni maisemissa äitini luona. Ajattelin vaihteeksi katsella lähimaisemia turistin silmin ja näppäilin kuvia.

Vanha silta on todella kaunis väylä kevyelle liikenteelle:

1770239.jpg

Sillan tuntumassa on aikoinaan ollut saha, mutta nyt koski virtaa vapaana:

1770210.jpg

Jokivartta on mukava kävellä kaupalta lapsuudenkotiin:

1770223.jpg

Siinä siis turistiosuus.

Äidillä on vihreä peukalo. Minä viherrän joskus kateudesta hänen kukkiensa loistoa katsellessani. Krassit kukoistavat portaanpielessä, eikä lobelioidenkaan kukinnassa ole valittamista:

1770196.jpg

1770187.jpg

"Väärin hoidettu" orkidea

Äiti tuli joskus maininneeksi, että olisi mukava kokeilla joskus orkideankin kasvatusta. Viime talvena sitten vein kerran hänelle tuliaisiksi orkidean, joka sitten kukkikin pitkään ja hartaasti. Koska äiti ei enää näe lukea, kerroin hänelle hoitohjeita: orkidea kastellaan upottamalla ruukku kokonaan veteen ja välillä sen annetaan kuivahtaa. Vesi ei saa seisoa ruukussa ja kasvualustan pitää olla ilmavaa, juuri sellaista hakkeen yms. sekoitusta, johon se oli puutarhalla istutettu; päällyskasvit eivät mullassa viihdy.

Äidiltä unohtui tuo multakielto ja hän siirsi kasvin isompaan ruukkuun ja "kunnon multaan" siitä höttöisästä seoksesta, jossa se kasvoi. Epäilin, että orkidea mätänee tiiviissä mullassa; ainakaan se ei kasvaisi saati voisi hyvin. Ja mitä näinkään tällä reissulla! Uusi verso, joka oli kukinnan loputtua alkanut kasvaa, oli kasvanut pitkäksi ja paksuksi. Eikä siinä kaikki: kaksi terhakkaa kukkavanaa työntyi kohti korkeuksia! Niin että se siitä oikeaoppisesta kasvualustasta ja orkideain tarkasta ja vaativasta hoidosta.

Sain SNY:ni tiedot ja suunnittelen ensimmäistä pakettia. Lankakauppaan on asiaa ja huomenna lienee jo mahdollisuus yhdessä sellaisessa käväistä. Muuten on neulerintamalla rauhallista: Lapsukaisen takki edistyy hitaasti mutta varmasti, ja tilkkuja neulon satunnaisesti. Yksi tilkkuneule on autossa sen varalta, että joskus iskee hillitön neulomishalu kesken matkanteon.