Miten voikin tuo otsikon keksiminen joskus olla vaikeaa! Olkoon tämä sitten peruspäivitystä, kun ei mistään perin kummallisesta ole kyse.

Itse asiassa viime postauksen jälkeen on tapahtunut jotain erityistä: Olen ollut töissä. Tämä tapahtui viime perjantaina klo 14 - 22.30, ja työrupeama oli antoisa. Ensi perjantaina menen taas iltavuoroon ja kahdeksi seuraavaksi viikoksi sitten samaan paikkaan vähän toisiin tehtäviin.

Kymmeniä uusia kasvoja; kieliä, joita en ymmärrä, mutta myös sinnikkäästi opeteltuja suomen kielen sanoja tai epätäydellistä englantia; äänten ja eleiden sekamelskaa. Siivousta, kokkausta, leivontaa, pyykkäystä. Odottajien väiaikaista elämää.

Sitten muihin ympyröihin: Pappi puikoissa täytti pif-lupauksensa ja lähetti hienon virkatun pöytäliinan, josta iloitsen suuresti! Lämmin kiitos lähetykjsestä, jossa oli mukana oli myös taidokas kortti ja puikot kiitoksena yhdestä lankanyssykästä, joka pelasti pulasta.  

Kuopus osallistuu kauttani Lasten pakettivaihtoon, ja hänelle tuli tänään Juuso P:ltä lähetys, joka oli kovasti mieleinen:

Puolison kanssa kuulostelemme elämää ja avioliittoa. Elämme sovussa saman katon alla, eikä yhteiselo ole hankalaa. Ilmapiiri on sopuisa ilman ponnisteluja, joten Kuopuksenkaan elämää ei varjosta alati uhkaava myrsky tai painostava hiljaisuus. Olemme edelleen puhuneet paljon ja miettineet, mitä meidän pitäisi tehdä toisin, ettei yhteiselomme vaarantuisi. Vasta juhannuksen jälkeen pääsemme puhumaan perheasiainneuvottelukeskukseen. Miksi sillä pitää olla noin pitkä ja hankala nimi?