On se kummallista, että tänään  minä olen vähän yli nelikymppinen ja Puoliso on pian kuusikymmentä. Huomisesta alkaen olemmekin sitten taas yhtä vanhoja samanikäisiä, ei nyt sentään vanhoja vielä.   

Enemmän kuin syntymäpäivää jännitän sitä, millaisen vastauksen saan huomenna työpaikalta, jossa kävin haastattelussa. Perjantaina jäi sellainen tunne, että en tule olemaan valittujen joukossa. Syyt tähän ovat ymmärrettäviä: minulla ei ole kokemusta eikä koulutusta siltä erikoisalueelta, jota työssä tarvitaan.Kun opiskelin suomea joskus jääkauden jälkeen, ei opintoihin kuulunut lainkaan suomi vieraana kielenä -osioita. Työurani aikana oppilaanani on ollut yksi ainoa nuori, jonka äidinkieli ei ole suomi, ja hänkin oli jo oppinut suomea jonkin verran.

Vaikka huominen syntymäpäiväni on virkaehtosopimuksen mukainen vapaapäivä, lupasin palkanmaksajalleni, että aion siivota tätä kaaosta. Illalla näet aiotaan juoda lasten perheiden kanssa kakkukahvit. Se ei ehkä täysin onnistu, sillä Tyttären perheessä jyllää kuume poskiontelo- ym. tulehduksineen.

Eiköhän tätä syntymäpäivää ole nyt tarpeeksi hehkutettu, niin että kaikki muistavat huomenna - osallistua arvontaan blogissani!