Postilaatikkoon oli tänään ilmestynyt pakettikortti, joka kertoi SNY:ltä tulleen lähetyksen odottavan minua postissa. Olo oli melkein kuin lapsena, kun tädiltä tai kummeilta tuli paketti syntymäpäiväksi. En sentään heti kävellyt postille takaisin, sillä olin juuri tallustellut Lapsukaisen ja Neiti Parsonin kanssa tuon samaisen matkan, yhteensä liki kuusi kilometriä. Piti näet mennä torille aamupäivällä, sillä siellä oli Lapin lakkoja myynnissä yhteentoista saakka. Ajattelin kestää jännitystä liki iltaan, kunnes Lapsukainen haettaisiin hoidosta ja voisin käydä paketin polkupyörällä. Tytär sattuikin käväisemään meillä ennen kuin ehdin lähteä, ja hän haki paketin autolla.

Paketista paljastui kolme kerää  hivelevän pehmeää Lanettea, jonka väri on erittäin kaunis vihreä; vihreä olikin paketin teemaväri. Mistähän SNYsenkin arvasi, että lämpökynttilöitä poltan varsinkin syksystä kevätpuolelle melkoisia määriä? Kuka kertoi SNY:lle, että Maraboun minttukrokanttisuklaa on yksi kolmesta suosikkisuklaastani? Toki muutkin suklaat ovat mieleeni, mutta hivenen muiden yläpuolelle nousee kolme makua, joista ainoa ulkomainen on juuri tuo paketistakin löytynyt! Kuopukselle oli tikkari, jonka hän poikkeuksellisesti sai ilokseen tänään, vaikka ei olekaan karkkipäivä. Pakettiin oli pujahtanut kaiken tämän ylenpalttisen lisäksi vielä todella hyvää eläväpintaista paperia ja kukkanauhaa, jotka ovat erinomaisen käyttökelpoisia kortteihin ja moneen muuhunkin askarteluun. Kaiken kruunasi Martta Wendelinin kaunis kortti, joka sekin oli oiva valinta minulle! Mahtavat kiitokset sinulle SNY! 

Elokuun paketti kertoi minulle, että SNY:ni on melkoinen ihmistuntija ja taitava tulkitsemaan ihmisten mieltymyksiä vaikkapa ihan blogikirjoitusten ja kuvien pohjalta. Lisäksi hänellä on värisilmää ja herkkyyttä kaikelle kauniille. En malta olla kiittämättä emoa ja hänen valintaansa ohjannutta Taivaan Isää erinomaisesta parista; siis kiitos!

Kaikista muista keskeneräisistä töistäni huolimatta laitan langat heti puikoille, kun saan päätetyksi, mitä teen niistä. Ehkä jotain pientä, sievää ja suloisen lämmintä Tyttären Nyytille, jonka on määrä tulla maailmaan talven tuiskujen aikaan. Joka tapauksessa neuleesta tulee mielihyväneule, sillä lanka suorastaan hyväilee pehmeydellään neulojaa ja silmät lepäävät kauniissa vihreässä. Ja tässä kuva koko lähetyksestä

EDIT: SNY:n kysymykseen vastaan, että en ole paneutunut vieraskielisiin käsityöohjeisiin, mutta koska on niin paljon hyviä ohjeita, joita ei ole suomennettu, olen päättynyt perehtyä neule- ja  muuhunkin käsityösanastoon, joka on tähän saakka ollut melko vierasta. Ei siinä mahdotonta työtä liene, kun varsinkin englanti muuten sujuu ihan hyvin. Aina on hyvä opetella jotain uutta!